Sivut

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Rullaako lomat?

On talviloman aika. Työväki kirmaa sukset olalla laduille. Kolmikantaisen sopimisen kauneimpia hedelmiä on kiistatta vuosilomaoikeus.

Työntekijän lomaoikeus on 2,5 päivää kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on jatkunut alle vuoden, lomaoikeus on 2 päivää.

 Kesällä loma on parhaimmillaan pitkä ja erilaisilla siirroilla talveksikin riittää lomapäiviä. Loma kuulostaa työelämän hyvinvoinnilta, jonka vietettyään jaksaa mielikuvitella vaikka työuran pidentämistä. Kyseessä on työllä ansaittu oikeus hiihtää tai olla vaan, ja jolta ajalta saa palkan.

Tilastoja  selatessa herää kuitenkin epäilys, että ihan kaikilla ei lomat rullaa sillä idealla, että jahka vuoden kärvistelen, niin lopuksi pääsen 2,5 päivän lomakertymään ja sillä lomauralla pysyn.

Työn teettämisen tapojen moninaistuttua on nähtävä se, millä tavalla järjestelmä toimii vai toimiiko se. Väitän, että työntekijöiden yhdenvertaisuus lomaan on koetuksella. Pitkä kesäloma jää saamatta ja talvilomasta ei useilla ole tietoakaan.

Kunta-alan sopimuspöydässä lomien yhdenvertaistaminen oli esillä, mutta syrjivien vuosilomamääräysten korjaaminen putosi ratkaisusta pois viime metreillä.


Jo 700 000 ihmistä  työskentelee jossakin muussa kuin vakituisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa. Moninaistuneet työn teettämisen tavat ovat vakiintuneet osaksi työmarkkinoita. Sukupuolesta riippumatta alle vuoden kestäneissä työsuhteissa työskentelevistä jo yli puolilla näkyy takaseinä. Pätkän päättymiseen tyssähtää myös varmuus pidemmästä lomasta.

Naisista lähes 2/3 tietää sopimuksensa loppupäivän. Määräaikaisuuden lisäksi osa-aikaisuus vaarantaa lomailun ja työntekijän työuralla jaksamisen. Alle vuoden kestäneissä työsuhteissa työskentelevistä naisista vain 23,9 % on ns. ”normaalissa” eli vakituisessa ja kokoaikaisessa työssä. Valtaosa eli 76,1 % tekee työnsä jossakin muussa työsuhdetyypissä. Niin mikä oli normaalia?

PAM:n puheenjohtaja Ann Selinin Yksin sovittu kirjan artikkelia ”Samassa veneessä?” siteeraten: ”Jos haluamme aidosti ennakoida tulevaa, pitää katse kiinnittää siihen, miltä jakaumat ja suunnat näyttävät uusien työsuhteiden näkökulmasta. Näistä voimme päätellä, että tulevia työehtoratkaisuja tehdään melko erilaisille työmarkkinoille kuin mitä todellisuutta nyt elämämme.” Niinpä.

Anu Suoranta, hankekoordinaattori

Ei kommentteja: