Maahanmuuttajat on useimmiten määritelty ongelmakeskeisesti tai etnisen syrjinnän uhreina, yhtenäisenä ryhmänä, joka on valtaväestön erilaisten toimenpiteiden kohteena. Vähemmän on tarkasteltu sitä näkökulmaa, miten maahanmuuttajat itse tilanteensa kokevat ja missä määrin he ovat osallisia ja vaikuttamassa asemaansa työyhteisössä.
Maahanmuuttaja-käsite on selvästi kärsinyt kovan inflaation eikä maahanmuuttajat useinkaan halua siihen samaistua. Äskettäin valmistuneen SAK:n, STTK:n ja Akavan EU-rahoitteisen Itämeren työmarkkinayhteistyön projektin haastattelututkimuksen alustavat tulokset viittaavat siihen, että maahanmuuttaja-sanan käyttöä omalla kohdallaan pidetään osittain jopa loukkaavana.
Osa haastateltavista koki, että maahanmuuttajia ovat ne, jotka ovat ”tulleet kaukaa” ja ovat ”erinäköisiä”. Jotkut haastateltavat taas olivat mielestään asuneet Suomessa jo niin kauan, että heistä on asiatonta käyttää sanaa maahanmuuttaja. Maahanmuuttaja-käsitteeseen liitettiin negatiivisia merkityksiä ja siihen liittyi kielteistä arvolatausta.
Osa maahanmuuttajista oli toisaalta täysin sinut maahanmuuttaja-käsitteen kanssa eikä se aiheuttanut heissä mitään identiteettisekaannusta eikä itsetunto-ongelmia.
Haastatteluissa tuli esille mielenkiintoinen ilmiö. Kaikki työssään ns. menestyneet ja yhteiskunnallisesti aktiiviset maahanmuuttajat totesivat, että suomalaiset eivät suhtaudu heihin kuin ”tyypilliseen maahanmuuttajaan”, koska he pärjäävät töissä, ovat ”hyviä tyyppejä” ja ovat ”lähes samanlaisia kuin suomalaiset”. Kyseisten haastateltavien mukaan suomalaiset työkaverit olivat todenneet että ”ethän sinä ole mikään tyypillinen maahanmuuttaja, me emme suhtaudu sinuun kuin maahanmuuttajaan, sinä olet yksi meistä”.
Maahanmuuttaja-käsitteellä on siis usein negatiivinen arvolataus ja ”tyypilliseen maahanmuuttajaan” liittyy kielteisiä merkityksiä. Jos maahanmuuttaja on hyvä tyyppi, menestyy työssään, on yhteiskunnallisesti aktiivinen eikä ole kovin ”poikkeava”, sitten hän ei ole ”tyypillinen maahanmuuttaja”.
Muuttuuko maahanmuuttaja-termin merkitys pelkällä sanan vaihtamisella vai voiko siihen vaikuttaa muulla tavalla, myös maahanmuuttajien omalla toiminnalla?
Vähemmistöasemaan liittyvät negatiiviset etniset luokitukset eivät välttämättä aiheuta syrjäytymistä, eivätkä sopeutumisvaikeuksia, vaan saattavat toimia jopa päinvastoin ja voimaannuttaa maahanmuuttajia menestymään. Valtakulttuurin antamalle kategorisoinnille voidaan kehittää uusia ja myönteisiä merkityksiä. Tämä edellyttää myös onnistunutta vuorovaikutusta valtaväestön kanssa.
Eve Kyntäjä, maahanmuuttoasioiden asiantuntija
Teksti perustuu Eve Kyntäjän suorittamaan haastattelututkimukseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin viron- ja venäjänkielisten maahanmuuttajien kokemuksia työelämässä ja ammattiliiton jäseninä.
Tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat maahanmuuttajien käsitykset omista vaikutusmahdollisuuksistaan ja sosiaalisesta osallisuudesta työyhteisössä, ay-liikkeessä ja suomalaisessa yhteiskunnassa yleisesti. Tutkimus on osa laajempaa EU-rahoitteista Itämeren työmarkkinayhteistyön projektia Baltic Sea Labour Network (BSLN).
Haastattelujen analyysi perustuu tutkittavien tapaan määritellä ja konstruoida asemansa suomalaisessa työyhteisössä ja ay-liikkeessä sekä ymmärtää näitä merkityksiä, joita maahanmuuttajat antavat ay-liikkeen toiminnalle ja maahanmuuttaja-käsitteelle. Tutkimusta varten haastateltiin 60 maahanmuuttajaa, joista kaikki ovat asuneet ja työskennellet pääkaupunkiseudulla vähintään kolme vuotta ja ovat järjestäytyneet ammattiliittoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti