Yksi tärkeä ratkaisu tähän ongelmaan olisi työaikojen nykyistä parempi ”räätälöinti” ihmisten toiveiden mukaisiksi.
SAK on pitänyt työaika-asiaa esillä, mutta valitettavasti työnantajapuolella asia ei ole saanut kannatusta.
Monet tutkijat ja asiantuntijat ovat todenneet saman asian kuin mekin: useat työkykyiset ihmiset olisivat valmiita jatkamaan työelämässä pakkoa kauemmin, mutta he haluavat sanella ehtonsa. Hyvin usein näissä ehdoissa keskeisimpänä on työaika.
Suomi on kokoaikatyöntekijöiden maa. Sekä miehistä että naisista enemmistö tekee kokoaikatyötä. Osa-aikatyötä tehdään meillä vähemmän kuin EU–maissa keskimäärin.
Tuskin on olemassa mitään ehdottoman oikeaa määrää, jolloin voitaisiin sanoa osa-aikatyön olevan sopivan yleistä. Kuitenkin Suomessa on paljon ihmisiä, jotka haluaisivat työskennellä nykyistä vähemmän. Toisaalta huomattavan moni osa-aikatyöntekijä haluaisi tehdä pidempää työpäivää.
Kahdeksan tunnin työpäivä on hyvä lähtökohta. Suurimmalle osalle palkansaajia se sopii, mutta eri elämäntilanteet asettavat toiveita ja tarpeita työaikojen muuttamiselle. Mikäli työajat joustaisivat nykyistä paremmin ihmisten toiveiden mukaan, myös työkyky, työhalu ja työn tuottavuus paranisivat.
Juha Antila, tutkimus- ja työaika-asiantuntija
2 kommenttia:
Muutama sana joustovapaasta, joka PAUn sopimuskenttään sovittiin jo vuosia sitten.Kyseessä on siis eräänlainen työaikapankki, johon voidaan vaihtaa vapaaksi erilaisia korvauksia (ylityöt, iltatyökorvaukset, yötyökorvaukset ym.)
Muistan, että koko esityksen joustovapaan käyttöönotosta toi työnantaja ja taidettiin itse siinä nähdä jotain mörköjä...no, järjestelmä kuitenkin pienellä viiveellä sovittiin ja se on osoittautunut valtavan hyväksi. Työnantajalle siitä on ollut myös etua ylityöhalukkaiden määrän kasvussa ja tuopa se sitten lisöksi työtä lomien paikkaajille.
Seppo Kinnunen
järjestösihteeri, PAU
Tämä on aika yleinen huomio. Työntekijäpuolella, ainakin sopimusta sorvaavilla, on ollut pelkoja monestakin syystä johtuen. Usein kuitenkin homma on saatu toimimaan käytännössä siten, että molemmat osapuolet (työntekijät ja työnantaja) ovat löytäneet järjestelmästä hyötyjä. Se on jo sinänsä rohkaisevaa.
Lähetä kommentti