Nykyisellään työn teettämisen tapa pätkittäin ja vajaana vähentää lomanviettomahdollisuutta. Käytännössä pitkän palkallisen vuosiloman vieton edellytykseksi onkin muodostunut täysiaikainen vakituinen työsuhde.
Lomakertymä on pätkityissä työsuhteissa vähäisempi, mutta vielä merkittävämpi työntekijöitä eriarvoistava tekijä on, että ansaittuakaan lomaa ei usein ole mahdollista pitää. Pätkätyön päättyessä siirrytään usein suoraan seuraavaan pätkään ja lomailu jää välistä.
Anu-Hanna Anttilan ja Jussi Vasasen "Joustava loma-aika" (Turun yliopisto, sosiologian laitos) tutkimushankkeen tulosten mukaan vasta kun työsuhde on kestänyt 18 kuukautta, se on käytännössä mahdollistunut työsuhteen pituudesta riippumattoman loman vieton.
Työn teettäminen pätkittäin, osa-aikaisesti ja erilaisissa toimeksiannoissa itsensä työllistämisen muodoissa ovat vakiintuneet osaksi työmarkkinoita. Naisista yli kolmannes työskentelee muussa kuin vakituisissa ja kokoaikaisissa työsuhteissa. On harhaanjohtavaa puhua näissä työsuhdemuodoissa työskentelevistä epätyypillisen työn tekijöinä. Kyse on heille omassa elämässään perin normaalista työllistymisestä ja myös heille on taattava oikeus ja mahdollisuus viettää pitkä loma.
Työelämän sääntely ja oikeudet, kuten pitkän yhtäjaksoinen loma, on rakennettu olosuhteisiin, jolloin työntekijöitä palkittiin sitoutumisesta yhteen työnantajaan. Työsuhteen jatkuvuuden perspektiivin kadottua pätkittyjen töiden myötä, voi pidemmän lomaoikeuden sitomisen jatkuvaan työsuhteeseen tulkita olevan yksikertaisesti työelämän yhdenvertaisuuden vastaista.
Anu Suoranta, hankekoordinaattori, tutkija
Suoranta koordinoi SAK:n kaksivuotista hanketta Työn teettäminen reiluksi - turvaa pätkittyyn työelämään
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti