Sukupuolten palkkaerot - so what?

Tutkija Reija Lilja Palkansaajien tutkimuslaitoksesta on laskenut, paljonko ovat naisten ja miesten keskimääräiset ansiot koko elinkaaren aikana. Monestihan väitetään, että naisten ja miesten keskipalkkojen erolla ei ole merkitystä, koska naiset elävät pitempään ja näin ollen saavat eläkettäkin pidempään kuin miehet. Reija Lilja esittelee PT:n blogissa ( http://www.labour.fi/ptblogit.asp ) laskelmiaan, jotka osoittavat, että 22 prosentin palkkakuilusta voi seurata naisille jopa yli puolen miljoonan euron tappio koko elinkaaren aikana, kun eläkkeet ja mahdolliset pääomatulot otetaan huomioon.

Liljan mallissa oletetaan, että ”mediaaninainen” ei tee lapsia. Todellisuudessa elinansioita pienentävät erityisesti lasten hoitaminen kodinhoidon tuella. Lasta kotona hoitava vanhempi – käytännössä yleensä nainen – jää vaille palkkatuloja ja työeläkekertymä jää pienemmäksi. Lyhyet kodinhoitojaksot eivät muodosta kovin suurta ongelmaa. Sen sijaan kuukausi sitten tutkija Tapio Rissanen nosti esille sen, että pitkät ja peräkkäiset jaksot työvoiman ulkopuolella lasten kanssa kotona syrjäyttävät naiset lopullisesti työmarkkinoiltahttp://aikalainen.uta.fi/2010/04/09/tutkija-kyseenalaistaa-kotihoidon-tukimallin/) .

Pitkiä jaksoja kotona olevat naiset tosin ovat yleensä jo ennen äitiyttä olleet heikommassa asemassa työmarkkinoilla. Ei voi sinänsä ihmetellä naisten ratkaisua, että he näkevät omien lastensa hoitamisen pienelläkin korvauksella mielekkäämmäksi kuin työskentelyn alipalkatuissa ja -arvostetuissa töissä. Jos nyt töitä ylipäätään löytyy. Mutta kuten Rissanenkin huomauttaa, kotona nämä naiset ovat poissa viranomaisten ja poliitikkojen silmistä.

Euroopan Unionin tasolla on havahduttu siihen, että ikääntyneillä naisilla on kaikista suurin riski ajautua köyhyyteen. Eläketurvakeskuksen raportissa (http://www.etk.fi/Binary.aspx?Section=42845&Item=64796) kahdeksasta maasta (Ruotsi, Suomi, Tanska, Hollanti, Espanja, Saksa, Britannia ja Itävalta) Suomi jää Pohjoismaiden, Hollannin ja Saksan taakse 65–74-vuotiaiden sekä naisten että miesten köyhyysasteen korkeudessa. Naisten köyhyysriski on kuitenkin kautta linjan kaikissa maissa suurempi kuin miesten. Erityisen suuri riski on yksin asuvilla vanhuksilla.

Ay-liikettä on joskus syytetty äitien ajamisesta töihin. On kuitenkin hyvä muistaa, kuten Reija Liljakin toteaa, että raha tuo tiettyjä ”vapausasteita” elämään. Perheonnikin voi särkyä ja silloin työelämästä syrjäytynyt nainen on taloudellisesti heikoilla, puhumattakaan vanhuuden toimeentulosta. Voihan toisaalta olla, että tulevien eläkkeiden tason laskiessa omiin jälkeläisiin panostaminen on varminta vanhuuden turvaa.

Linnea Alho, tutkija