Työ tarvitsee ihmistä

Päähämme iskostetaan kapalosta asti, että ihminen tarvitsee työtä. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska elämme keskellä palkkatyöyhteiskuntaa. Palkkatyöyhteiskunnassa ihmisten toimeentulo, asema yhteiskunnassa ja sosiaaliset suhteet ovat riippuvaisia työstä.
Täytyy kuitenkin muistaa, että suurinta osaa maailmassa tehdystä työstä ei tehdä palkkatyösuhteessa. Palkaton kotitaloustyö on ylivoimaisesti yleisin työn muoto. Siksi aionkin hetkeksi astua ulos boksistani ja miettiä, tarvitseeko ihminen työtä. Siitä olen täysin varma, että elämän ylläpitäminen vaatii työtä: itsensä ja jälkikasvunsa on ruokittava ja koti pidettävä asuttavassa kunnossa. Mutta onko palkkatyö samanlainen elinehto kuin kotitaloustyö? Olen sitä mieltä, että palkkatyössä työ tarvitsee ihmistä eikä niinkään toisin päin.

Teknologiaa on kehitetty yli kolmen vuosisadan ajan korvaamaan ihmistyötä. Silti yksikään työ ei valmistu, elleivät ihmiset ole sitä tekemässä. Mattia ja Teppoa mukaillen, kaiken takana on ihminen - ja totta vie, yhä useammin tuo ihminen on nainen. Suomessa palkansaajien enemmistö nimittäin on naisia.

Työelämän vaatimukset kulkevat koko ajan siihen suuntaan, että työntekijät eivät ole koneen jatkeita ja käsipareja. Nykyään työssä tarvitaan laajaa kirjoa inhimillisiä ominaisuuksia. SAK:n jäsentutkimuksesta käy selväksi, että SAK:laisessa kentässä tärkeimmät työn vaatimat taidot ovat yhteistyökyky, vastuunotto, oma-aloitteisuus ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen.

Työnantajien olisi korkea aika ymmärtää henkilöstön arvo ja ryhtyä ajattelemaan ihmisiä panostuksena eikä kulueränä. Lisäksi SAK:n jäsentutkimus osoittaa, että työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksissa on runsaasti lisäämisen varaa. Ei voi olla niin, että ihmisiltä vaaditaan työssä oma-aloitteisuutta ja vastuunottoa, mutta valtaa vaikuttaa omaa työhönsä ja sen organisointiin ei anneta.

Linnea Alho, tutkija