Palkkamalttinäkökulma soveltui ehkä kauppataseeltaan jatkuvasti alijäämäisen vientivetoisen kansatalouden oloihin, mutta Suomi on ollut jo pitkään Saksan tavoin vahvasti kauppataseeltaan ylijäämäinen. Ehkä palkkaoppeja kannattaisi hakea tämän päivän Saksasta eikä vain menneisyydestä. Sielläkin tuottavuus ja pääomatulot ovat viime vuosina kasvaneet ripeästi.
Saksan valtiolle neuvoja antaviin talousviisaisiin (Sachverständigenrat zur Begutachtung der gesamtwirtschaftlichen Entwicklung, SVR) kuuluvan Peter Bofinger toteaa, että Saksan kansantalous kaipaa reiluja palkankorotuksia. Hänen mielestään palkkojen tulisi nousta vähintään kolme prosenttia. Hän korostaa, ettei Saksassa ole mitään oikeutusta edellisinä vuosina vallinneen palkkamaltin jatkamiselle. (”Für die ausgeprägte Lohnzurückhaltung der letzten Jahre gab es keine Rechtfertigung.”)
Bofingerin perusteena on se, että Saksan dynaamisena kansataloutena on nostettava palkkojaan, jotta talousvaikeuksissa olevat eteläeurooppalaiset maat voisivat tyytymällä pienempiin palkankorotuksiin saada kilpailukykynsä takaisin. Professori Peter Bofingerin ja muiden saksalaisten asiantuntijoiden näkemyksiin palkkamaltista, palkankorotuksista, talouskasvusta ja inflaatiosta voi tutustua myös näiden linkkien kautta:
http://www.rp-online.de/public/druckversion/aktuelles/wirtschaft/news/888712
http://www.spiegel.de/wirtschaft/soziales/0,1518,druck-709593,00.html
Laskeeko siis pääministeri Kiviniemi Suomen EU:n kriisitalouksien joukkoon vai niiden kansantalouksien ryhmään, joiden koko euroalueen vakauden ja talouskasvun turvaamiseksi tulisi pyrkiä kohtuullisen suuriin palkankorotuksiin?
Tapio Bergholm, erikoistutkija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti