Totta kai saavat, mutta… Kyse on siitä, joutuuko opiskelija tekemään työtä elääkseen vai haluaako hän esimerkiksi työkokemusta vai molempia. Itse tein opiskeluaikana työtä molemmista syistä. Tosin lähinnä kesätöitä enkä oikeastaan edes opiskelemaani alaan liittyen. Tästä syystä ensimmäistä ns. oikeaa työpaikkaa opintojen jälkeen hakiessani oli haastattelijoiden asenne hieman nyrpeä, olin kuulemma liian nuori eikä minulla ollut oikeanlaista työkokemustakaan.
Mutta eikö kaikenlaisen työn tekeminen auta pärjäämään paremmin työmarkkinoilla myös tulevaisuudessa? Jäin pohtimaan tätä osallistuttuani Työelämän tutkimuspäivillä järjestettyyn työryhmään, jossa Simo Aho raportoi opiskelijoiden työssäkäyntiin liittyvän hankkeen tuloksia.
Tulosten mukaan vuonna 2006 työssäkäyvistä opiskelijoista yli puolet työskenteli kokoaikaisesti tai jatkuvassa työsuhteessa. Näitä työssäkäyviä opiskelijoita on yli 300 000 ja usein he kilpailevat samoista työpaikoista maahanmuuttajien kanssa niin Suomessa kuin muualla. Useassa maassa tosin maahanmuuttajat ovat jo syrjäyttäneet opiskelijat työmarkkinoilta.
Mielenkiintoista. Suuri osa opiskelijoista siis tekee nyt työtä opintojensa ohella. Mutta entä tulevaisuudessa? Työurien pidentämiseen liittyvissä keskusteluissa on nostettu esiin myös opiskelijoiden työnteon vaikutukset opiskeluaikojen pidentymiseen.
Joidenkin mielestä opiskeluaikoja tulisi lyhentää, jolloin työnteko ei ole mahdollista. Toisten mielestä taas vuorovaikutusta työnantajien ja opiskelijoiden välillä tulisi lisätä ja antaa opiskelijoille mahdollisuus vähintäänkin osa-aikaiseen työhön.
Joka tapauksessa koulutusjärjestelmästä olisi tehtävä dynaamisempi ja ainakin koulupudokkaat nuoret voisivat aloittaa työnteon edes osa-aikaisesti. Tätä mieltä oli ainakin Jaakko Kiander pitämässään puheenvuorossa jo mainitsemillani tutkimuspäivillä.
Kiander otti esiin myös tarpeen massiiviseen kouluttautumiseen Suomessa. Onko vähintään maisteri itseisarvo vai riittäisikö peruskoulutukseksi hieman alempikin tutkinto? Työuran edetessä voisi sitten kouluttautua tarvittaessa lisää. Suomessa on kansainvälisesti verrattuna korkea koulutustaso, mutta meillä myös opiskellaan pidempään.
Siis jos teet töitä, pysyt hengissä, mutta et valmistu tarpeeksi nopeasti ja jos et tee töitä, et saa työkokemusta etkä koulutustasi vastaavaa työpaikkaa ainakaan helposti.
Eikö opiskelijan voisi kuitenkin itse antaa valita? Sen sijaan, että opiskeluaikoja päätetään lyhentää vain työuranäkökulmasta, tehdään opiskelu joustavaksi ja kannustavaksi siten, että opiskelija voi halutessaan käydä töissä ja saada hieman käytännön kokemusta työelämästä kirjatiedon rinnalle.
Näin pidennettäisiin työuria jo niiden alkupäässä ja vältettäisiin – ainakin osittain – turhat katkokset työmarkkinoille pääsyssä opiskelun jälkeen. Sitä paitsi työnteko opintojen ohessa on helpompaa kuin opiskelu työnteon ohessa.
Tytti Jäppinen, tilastoasiantuntija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti