Tämä menetelmä on avannut usein yllättäviä näkökulmia siihen, kuinka naisten epäoikeudenmukaisen ja epätasa-arvoisen kohtelun jatkuminen on osa jokapäiväistä yhteiskunnallista toimintaa ja päätöksentekoa.
Sukupuolivaikutusten arviointi tuo tänä päivänä esiin myös sen, että yhteiskuntapolitiikassa tarvitaan nykyistä vahvempaa panostusta miesten syrjäytymisen torjumiseen.
Miesten työllisyysaste on pitkään laskenut ja naisten työssäkäynti on samaan aikaan lisääntynyt. Tämä on tasa-arvon kannalta periaatteessa hyvä suuntaus, mutta ongelmana on, että miesten työllisyysasteen laskun kääntöpuolena on pitkäaikaistyöttömyyttä, työkyvyttömyyttä ja pysyvää syrjäytymistä.
Terveys- ja koulutuspolitiikan tarkastelu ja muokkaaminen sukupuolten terveyseroja kaventavasti on tärkeää sekä miesten että naisten kannalta.
On jo aika löytää keinot puuttua poikien ja nuorten miesten suurempaan riskiin joutua koulupudokkaiksi ja keskeyttää ammatillinen koulutus tai korkeakoulutus. Miesten kohtuuttoman suuri osuus pitkäaikaistyöttömistä ja asunnottomista on koko yhteiskunnan ongelma.
Miesten elinikä on keskimäärin seitsemän vuotta vähemmän kuin naisilla. Miesten selvästi naisia runsaammat alkoholiongelmat, itsemurhat ja väkivalta vaativat erityistoimia nimenomaan tasa-arvonäkökulmasta, koska näistä miesten ongelmista kärsivät miesten lisäksi heidän vanhempansa, puolisot ja lapset.
Työurien pidentämisessä perheen ja työn yhteensovittaminen sai huomattavan yksityiskohtaisen käsittelyn.
SAK:n näkökulmasta hallitusohjelman muotoilut ovat perhevapaiden osalta kovin hankalat, koska ehdoksi parannuksille on laitettu se, että rahoituksesta on sovittu. Antaako hallitus näin työnantajapuolelle oikeuden estää kaikki parannukset isien perhevapaissa?
Sukupuolten välinen väkivalta ja hyväksikäyttö on hahmotettu hallitusohjelmassa kodin ja vapaa-ajan ongelmaksi. Työpaikkojen ongelmat ovat jääneet katveeseen ja sitä kautta myös se, että uusimpien selvitysten mukaan myös miehet joutuvat työpaikoilla sopimattoman seksuaalisen häirinnän uhreiksi.
Hallitusohjelmassa on vain kaksi miespoliittista erityiskirjausta. Ensimmäinen koskee ruotsinkielisen varusmieskoulutuksen turvaamista. Se ei ole kovin merkittävä sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta. Jälkimmäinen on tasa-arvonäkökulmasta tärkeämpi isyysvapaiden pidentämisen tavoite.
Koulutus-, terveys- ja työllisyyspolitiikassa ei ole yhtäkään kirjausta, jossa miesten vakavat erityisongelmat olisi analysoitu ja niiden ratkaisemiseksi esitetty sitovia toimenpiteitä.
Kasvava ns. kadonneiden poikien joukko vaarantaa pahoin koko kansakunnan taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Siksi on valitettavaa, ettei alla oleva SAK:n tekemä esitys hallitusohjelmaan menestynyt kuuden puolueen neuvotteluissa:
Miesten suurempi syrjäytymisriski heikentää Suomen sosiaalista kestävyyttä, minkä vuoksi hallitus ryhtyy toimiin, jotka vähentävät poikien tyttöjä suurempaa riskiä joutua koulupudokkaiksi ja parantavat nuorten miesten mahdollisuuksia suorittaa ammatillinen tutkinto.
Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK:n tasa-arvotiimin vetäjä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti