SAK:n kysely: johdon ja työntekijöiden yhteistyö huonontunut

SAK:n tuore luottamusmieskysely osoittaa työntekijöiden joustavan taantuman aikana.

Vuonna 2009 teollisuuden työpaikoilta irtisanottiin tai lomautettiin eniten henkilöstöä ja työvoiman vaihtuvuus oli muutoinkin suurta.

Vakinaista kokoaikaista henkilöstöä irtisanottiin tai lomautettiin ja samanaikaisesti palkattiin uutta, lähinnä määräaikaisiin työsuhteisiin yksityisille palvelualoille. Jos taloudelliset syyt eivät vaikuttaneet henkilöstön määrään, niin apuna käytettiin työaikajoustoja tai muita järjestelyjä.

Työntekijöiden suuri vaihtuvuus ja runsas määräaikaisen työvoiman käyttö saattavat osittain vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin.

Luottamusmieskyselyn mukaan yhteistyösuhteet johdon ja henkilöstön välillä huononivat reilusti viime vuoden aikana. Yllättävää kyllä, eniten irtisanoneilla tai lomauttaneilla työpaikoilla ei yhteistyösuhteissa ollut tapahtunut suuria muutoksia.

Työpaikan ilmapiiriin voi vaikuttaa myös paikallinen sopiminen ja sopimusten soveltamisongelmat. Soveltamisongelmat lisääntyivät hieman edellisvuodesta. Soveltamisongelmia esiintyi enemmän työaikaan liittyvissä sopimuksissa kuin palkkaukseen liittyvissä. Tämä korostui erityisesti runsaasti osa-aikaisia työllistävillä työpaikoilla.

Paikallisten sopimusten teko ja niiden soveltamisongelmat olivat yleisimpiä henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla. Näillä työpaikoilla myös yhteistyösuhteet johdon ja henkilöstön välillä olivat kärsineet eniten.

SAK:n luottamusmieskyselyä on tehty vuodesta 1992 lähtien. Nyt julkaistuun raporttiin vastasi 555 luottamusmiestä, jotka edustavat yli 110 000 palkansaajaa.

Kysely on luettavissa kokonaisuudessaan sivuilta  htpp://www.sak.fi

Tytti Jäppinen, tilastoasiantuntija

Kaakinpuussa vaiko trampoliinilla?

Ruotsin hallituksen vuonna 2008 voimaan saattama laki työkyvyttömien kuntoutuksen määräajoista puhuttaa edelleen Ruotsissa.


”1600-luvulla heitettiin noidiksi epäillyt veteen, uponneet olivat syyttömiä, kellumaan jääneet noitia. Vuonna 2010 porvarillinen hallitus heittää 44 000 pitkäaikaissairasta pois sairausvakuutuksen piiristä ja he joutuvat etsimään töitä kunnosta riippumatta. Kuka heistä kelluu ja kuka uppoaa? ” kysyy Ruotsin LO.

Värikkäiden kielikuvien taustalta löytyy laki, jonka yksi keskeinen uudistus toi tarkat määräajat sairauslomalla olevien työkyvyn arviointiin. Lain mukaan mm. kaksi ja puoli vuotta sairauslomalla olleiden, tilapäistä työkyvyttömyyskorvausta saaneiden työkyky arvioidaan ja työkykyisiksi todetut palautetaan työelämään kurssituksen kautta.

Tiukat määräajat saivat pian lisänimen kaakinpuu. Hallituspuolueet puolestaan pitävät nimityksestä trampoliini, jonka mukaisesti ajatuksena on sairaiden ponkaiseminen takasin työelämään.

Toukokuisten lukujen mukaan kaakinpuu koski vuoden alussa 18 000 henkilöä. Heistä 13 000 ilmoittautui työnvälityksen työelämään johdattavaan koulutukseen. Tästä luvusta 7 000 osallistuu koulutukseen aktiivituella, 605 hakee työtä ja työssä olevia oli 1 704.

Ruotsin mediassa haastateltujen ihmisten kokemukset olivat vaihtelevia, toiset olivat tyytyväisiä mahdollisuudesta päästä työhön, toiset kertoivat toimeentulo-ongelmista pudottuaan pois sairauskorvausten piiristä.

Keskustelu jatkunee kiivaana, sillä Ruotsissa käydään vaalit 19. syyskuuta 2010.

Christina Karlsson, tietopalveluasiantuntija

Hyvä työ -paha työ

Harvardin professori Howard Gardner vieraili Suomessa luennoimassa aiheesta hyvän työn elementit. Kerrankin EVA oli tuonut kiinnostavan keskustelun herättäjän maahamme. Tosin en tiedä, oliko luento ihan sitä, mitä EVA:ssa odotettiin.   

Gardner tiivistää hyvän työn vaikuttimet kolmeen E:hen ja huonon työn vaikuttimet kolmeen M:ään.

Kyse ei siis ole ylioppilaskirjoituksista, vaikka kirjaimet sinnekin tietyllä tavalla sopisivat. E -kirjaimet tulevat englanninkielisistä sanoista Excellence, Engagement ja Ethics. Ne edustavat kolmea aluetta.

Tiivistetysti tämä tarkoittaa työn tekemistä mahdollisimman hyvin, siihen tulee sitoutua ja kaiken aikaa on muistettava eettiset seikat.

Gardner toi luennossaan kaksi E:tä lisää: Empathy ja Equity. Nämä tarkoittavat empatiaa, kykyä tuntea myötätuntoa ja halua auttaa, sekä yhdenvertaisuutta. Myös ns. alemman tason ammateissa ihmisten pitäisi saada tuntea olevansa aidosti tärkeitä ja ihmisinä samanarvoisia kuin koulutetummat tai varakkaammat. Nämä viisi E:tä kun saadaan työpaikoilla kuntoon, niin olemme hyvällä tiellä.

Entä se paha työ? Gardner esitti kovaa kritiikkiä amerikkalaista ahneutta kohtaan, mutta ahneus ja kilpailun korostaminen yhdistettynä heikommassa asemassa olevien polkemiseen on täälläkin tuttua.

Amerikkalaista yhteiskuntaa hallitsee kolme M:ää: Money-Market-Me, eli raha-markkinat-itsekeskeisyys. Tämä epäpyhä kolminaisuus vie yhteiskuntia kohti tilaa, jossa vain harvoilla on hyvä olla.

Gardner toteaa sangen viisaasti, että markkinatalous on hyvä asia, kunhan se pysyttelee talouden alueella. Jos koko yhteiskunta alkaa pyöriä markkinaperusteisesti, ollaan vaarallisilla vesillä.

Juha Antila, tutkimus- ja työaika-asiantuntija




 
 Hyvää juhannusta!

Onnistunut lakko kolmen prosentin järjestäytymisasteella

Suomessa ay-liike on tottunut joukkovoimaan. Yli 70 prosentin järjestäytymisasteella on helppo pullistella.
Ulkomaiset referenssit on asiassa jos toisessakin totuttu hakemaan Pohjoismaista, joissa on samankaltainen korkean järjestäytymisasteen perinne. Toisinaan katse kannattaa suunnata muuallekin.


Hollantilainen professori Nol Groot kertoi torstaina mielenkiintoisen tarinan siivoojien lakosta. Tänä keväänä siivojien liitto FMV kävi ensimmäisen onnistuneen työtaistelunsa.

Onnistumisessa varsin yllättävää on se, että Hollannissa vain 3-4 prosenttia siivousalalla työskentelevistä kuuluu liittoon. Suuri osa työntekijöistä on osa-aikaisia. Tästä huolimatta lakon seurauksena siivoojien palkat nousivat, työolot kohentuivat ja työnantajien kunnioitus siivoojia kohtaan kasvoi. Miten tämä onnistui?


Onnistumisen avain oli, että ihmiset organisoituivat itse ajamaan asioitaan. Liitto ei ollut alun perin edes suunnittelut koko lakkoa. He vain kiersivät kentällä puhumassa ihmisten kanssa ja he onnistuivat sytyttämään ihmisissä uskon siihen, että asioihin voidaan vaikuttaa.


Tyypillistä oli se, että liitto ei juuri kontrolloinut liikettä ylhäältä päin ja johtajat osallistuivat toimintaan paikallisesti ihmisten kanssa.


Hollannissa järjestäytymisaste on 25 prosenttia, mikä on normaalia keski-eurooppalaista tasoa. Groot kertoi, ettæ Hollannin ay-liike on tietoisesti omaksunut toimintatapoja USA:n, Englannin ja Australian ay-liikkeiltä.


Professori Groot puhui Norjan LO:n järjestämässä työelämän tutkimuskonferenssissa. Kollegani Juhan kanssa olemme täällä kaksipäiväisellä seikkailulla Sørmarkan kurssikeskuksessa.


Konferenssin englanninkielinen ohjelmisto on luvattua suppeampi ja lentokentältä lähtenyt bussikyyti piti yhyttää tilataksilla moottoritieltä, koska emme monien muiden tavoin löytäneet bussia lentokentän parkkipaikan uumenista ajoissa. Mutta ei se mitään, ruuat täällä norskien kurssikeskuksessa ovat oikein maittavia ja harjaantuupahan pohjoismaisten kielten taito tässä samalla.

Linnea Alho, tutkija

Norjalaiset ovat keihäänheittäjäkansaa, kuten kuvasta näkyy.

Työhyvinvointi lähtee pienestä

Työhyvinvointi lähtee pienistä, käytännönläheisistä asioista, oli pääviesti Iittalan lasitehtaan kokemuksista, kun SAK:n kehittämisosasto vieraili siellä tiistaina.

Lasitehtaalla on tehty pitkiä, 40-vuoden mittaisia työuria ja nyt vanhempien työntekijöiden eläköitymisen myötä on meneillään sukupolvenvaihdos ja osaamisen siirtäminen nuoremmille. Työn erityisluonne korostuu esimerkiksi lasinpuhaltamisessa, joka on arvostettu, mutta raskas käsityöläisammatti.

Iittalassa käynnissä olevan työhyvinvointihankkeen tuloksena on tehtaalla keskitetty erityisesti vuorovaikutuksen ja tiedonkulun kehittämiseen.

“Arkea rassaavat asiat on korjattava ensin” vahvistaa hankkeessa mukana ollut professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopiston Synergoksesta. Hänen mukaansa työhyvinvoinnin kehittäminen tapahtuu pienistä suurempiin asioihin siirtymällä. Tärkeintä on, että kehittämistyössä ovat mukana sekä yrityksen johto että työntekijät.

Hyvä lähtökohta on konkreettisen työympäristön kehittäminen. Esimerkiksi pelkästään aikaisemmin puhdistamatta jääneiden työvälineiden säännöllinen puhdistaminen voi olla ratkaiseva askel työviihtyvyyden lisäämiseksi.

Suomalaista työelämää yleisesti käsitellessään professori Manka muistutti maamme tämän hetken suurista ongelmista, nuorten työntekijöiden masennuksesta, työkyvyttömyyseläkkeiden suuresta määrästä ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien alhaisesta keski-iästä .

Työhyvinvoinnin laiminlyöntien kustannukset on laskettu olevan 3- 6 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Christina Karlsson, tietopalveluasiantuntija

Kulmahuoneen kuulumisia

Matti Vanhanen vaatii opintomatkoja Kiinaan kaikille suomalaisille (Katso linkkiä).

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/06/34224&ext=rss

Onko pääministeri tosissaan? Ainakin suomalaisille työnantajille matkat voivat olla avartavia: Alimpia palkkoja on nostettu Beijingissä, Hondan työntekijät saivat villeillä lakoilla yli 20 prosentin palkankorotukset ja jopa Nokian alihankkija Foxconn on nostanut 20-30 prosenttia palkkoja itsemurha-aallon lopettamiseksi.

Työajat ihmisten toiveiden mukaisiksi

Yli vuoden ajan on etsitty keinoja, miten työuria saataisiin pidennettyä järkevällä tavalla. Keinoja on etsitty, mutta keinoja on myös tiedossa.

Yksi tärkeä ratkaisu tähän ongelmaan olisi työaikojen nykyistä parempi ”räätälöinti” ihmisten toiveiden mukaisiksi.

SAK on pitänyt työaika-asiaa esillä, mutta valitettavasti työnantajapuolella asia ei ole saanut kannatusta.

Monet tutkijat ja asiantuntijat ovat todenneet saman asian kuin mekin: useat työkykyiset ihmiset olisivat valmiita jatkamaan työelämässä pakkoa kauemmin, mutta he haluavat sanella ehtonsa. Hyvin usein näissä ehdoissa keskeisimpänä on työaika.
Suomi on kokoaikatyöntekijöiden maa. Sekä miehistä että naisista enemmistö tekee kokoaikatyötä. Osa-aikatyötä tehdään meillä vähemmän kuin EU–maissa keskimäärin.

Tuskin on olemassa mitään ehdottoman oikeaa määrää, jolloin voitaisiin sanoa osa-aikatyön olevan sopivan yleistä. Kuitenkin Suomessa on paljon ihmisiä, jotka haluaisivat työskennellä nykyistä vähemmän. Toisaalta huomattavan moni osa-aikatyöntekijä haluaisi tehdä pidempää työpäivää.

Kahdeksan tunnin työpäivä on hyvä lähtökohta. Suurimmalle osalle palkansaajia se sopii, mutta eri elämäntilanteet asettavat toiveita ja tarpeita työaikojen muuttamiselle. Mikäli työajat joustaisivat nykyistä paremmin ihmisten toiveiden mukaan, myös työkyky, työhalu ja työn tuottavuus paranisivat.

Juha Antila, tutkimus- ja työaika-asiantuntija